noflash1
noflash2
noflash2
Faktaa
Dymo on maailman johtava tarratulostimien valmistaja. Se nousi suosioon 60 ja 70 -luvuilla, kun kohokirjoittimesta tuli suosittu tuote kouluissa ja kodeissa.
Esselte myy kansioita 200 miljardin arkin tietomäärälle vuosittain.
Leitz kehitti "soft click" mekanismin, jonka ansiosta kansion sulkeminen tapahtuu pehmeästi, kevyesti ja ennenkaikkea turvallisesti.
Pendaflexin web-sivuilta löydät "I hate filing" klubin, joka antaa vihjeitä ja työkaluja helpompaan arkistointiin.
Tyypillinen amerikkalainen toimistotyöntekijä käsittelee noin 200 arkkia paperia päivässä.
Tyypillinen eurooppainen toimistotyöntekijä käyttää noin 200 muovitaskua vuosittain.
Paperinkulutus on kuusinkertaistunut vuodesta 1950.
Kopiokoneilla, faxeilla ja tulostimilla tuotetaan 860 - 1000 miljardia sivua vuosittain.
Keskiverto toimistotyöntekijä Euroopassa vaihtaa:
- uuteen lävistäjään joka 5. vuosi
- uuteen nitojaan joka 5. vuosi
- uuteen lomakelaatikkoon joka vuosi
- uuteen paperikoriin joka 5. vuosi
70 % Euroopan yrityksistä on sitä mieltä, että "paperiton toimisto" on toteutumaton unelma.
61% eurooppalaisista johtajista lukee taulukot, tarjoukset ja raportit mieluiten paperilta.
60% eurooppalaisista johtajista on sitä mieltä, että paperilta lukeminen on helpompaa kuin päätteeltä.
33% noista johtajista tulostaa sähköpostit ja nettisivut ennen lukemista. 65% eurooppalaisista johtajista säilyttää kopiot tärkeistä papereista.
Paperinkulutus kasvoi 40% sähköpostin käyttön aloittaneissa yrityksissä, koska työntekijät halusivat tulostaa viestit ennen lukemista.
Californian Yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan maailman toimistotyöntekijät käyttivät vuonna 2003 43% enemmän paperia kuin vuonna 1999. 1999 maailman tiedoista oli 0.03% tulostettu paperille ja se putosi 0.01%:een vuonna 2002. Kuitenkin samana aikana tiedon määrä kasvoi 30%.
Saman tutkimuksen mukaan ihmiskunta tuotti 12 exatavua tietoa viimeisten 10 000 vuoden aikana (exatavu on miljardi gigatavua). Mutta vuodesta 1999 vuoteen 2002, se tuotti 12 exatavua lisää ja pelkästään vuonna 2003 saman verran.
Asiakirjojen määrä lisääntyy monissa organisaatioissa vuosittain 200%.
Paperien käyttö on kasvanut 14% parin viime vuoden aikana.
Tulostuspaperin kulutus Länsi-Euroopassa on kasvanut vuoden 1997 2.9 miljoonasta tonnista vuoden 2001 3.7 miljoonaan tonniin - vuosittainen kasvu on ollut 6.5%.
Keskiverto organisaatio:
- ottaa 19 kopiota jokaisesta asiakirjasta
- käyttää 20 euroa jokaisen työntekijän asiakirjojen arkistoimiseen
- käyttää 120 euroa työntekijöiden väärin arkistoitujen asiakirjojen etsimiseen
- hukkaa joka 20:n asiakirjan
- käyttää 400 tuntia vuodessa kadonneiden asiakirjojen etsimiseen
Paperin kulutus kasvaa vuosittain 20%.
Kierrätyspaperin käyttö Euroopassa 1990-luvulla on ollut tasaisesti 5-6% kaikesta paperinkulutuksesta. Hienoista kasvua huomattiin vuonna 2003.
Työntekijät käyttävät 5-15% ajastaan tietojen lukemiseen, mutta 50% kuluu heidän etsiessään tarpeellista tietoa.
Epäjärjestys maksaa aikaa ja rahaa. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan keskiverto henkilö käyttää 150 tuntia vuodessa etsiessään väärin luokiteltua tietoa.
Wall Street Journalin mukaan keskiverto johtohenkilö menettää kuusi viikkoa työaikaa vuodessa etsiessään tietoa epäjärjestyksessä olevilta pöydiltä tai kansioista.
Amerikkalaiset kuluttivat 9 miljoonaa tuntia päivässä etsiessään kadonneita tavaroita.
Siivousalan ammattilaisten mukaan epäjärjestyksen siivoaminen helpottaa kotitöitä 40%.
Kriisitilanteet, jotka johtuvat epäjärjestyksestä, tekevät 15-20% vuosittaisesta budjetista, josta seuraa:
- Moni ostaa kaksoiskappaleen
- Viime hetken ostokset
- Myöhästyneet maksut
- Taloudelliset vaatimukset
Real Simple Magazinen mukaan, naiset käyttävät keskimäärin 55 minuuttia joka päivä tavaroiden etsimiseen.
PriceWaterhouseCooper tutkimus osoitti, että työntekijät käyttävät tavallisesti 5-15% ajastaan tiedon lukemiseen, mutta 50% siitä menee tarpeellisen tiedon etsimiseen.
Aineelliset kustannukset epäjärjestyksestä.
Palkka ja tuotantokulut tuhlatusta ajasta, jonka työntekijät käyttävät etsimiseen.
Työntekijällä, jonka tuntipalkka on 50 euroa, viiden tunnin käyttäminen viikossa tiedon etsimiseen maksaa vuosittain 13 000 euroa. Kerro tämä summa yhtiön työntekijöiden määrällä !
Huonoista päätöksistä tai väärästä informaatiosta johtuvat kustannukset.
Kulut "uudelleen keksityistä ideoista", koska tieto hävisi tai kaikki eivät olleet tietoisia asiasta.
Tuplatyön kustannukset, kaksi ryhmää työskentelee saman asian parissa - koska ei tiedä, että se on jo tehty !
Stressaantuneiden työntekijöiden tilalle tulevien uusien työntekijöiden palkkauskulut.
Menetettyjen myyntien tulot, koska asiakkaat eivät löydä tarvitsemaansa tietoa ja antavat periksi.
Uudelleenhankintakulut tavaroista, jotka ovat jo olemassa, mutta niitä ei löydy.
Pikakuljetuskulut viimehetken määräajoista.
Postittamattomien laskujen menetetyt korot.
Tallentamattomien rahojen ja shekkien tuotot.
Maksumuistutukset
Haluatko lisätietoja Esseltestä ?
Ota yhteys »Esselten nettisivut maittain
Halutessasi Esselten muiden maiden nettisivuille, klikkaa tästä.Tuotteet
Uudet Tuotteet
